29.4.2013

Mieletön päiväni

Jeah baby, vihdoinkin ruuduillenne pamahtaa luettavaksi polttaripostaus. Varoituksen sanana alkuun, että tämä postaus tulee olemaan piiiiiitkä... Ja ihan siltä varalta, että ette jaksa lukea loppuun saakka, laitan kaikki kiitoshehkutukset tähän kärkeen.

Kiitos kaikille, jotka ovat olleet mukana järkkäämässä polttareitani. Päivä oli äärettömän ihana, hauska, ikimuistoinen ja minun näköiseni. Pieniä yksityiskohtia myöten oli kyllä mietitty kaikki! Kiitokset etenkin kolmelle ihanalle kaasolleni, olette korvaamattomia. Päivän lopussa olin ihan sanaton - kirjaimellisesti! Tai oikeastaan se sanattomuus jatkui suunnilleen tiistaihin saakka... :)






Aloitetaanpa alusta. Edellislauantaina heräsin kahdeksan jälkeen siihen, kun kaasot pyyhälsivät ovesta sisään helmat heiluen ja skumppapullot poksuen ja kiskoivat minut sängystä ylös. Pientä kurkkukipuilua oli ollut ilmassa, joten parkkeerasin hetkeksi sohvalle ja vedin juomaa oikein kaksin käsin - toisessa kädessä pinkki skumppalasi ja toisessa muki Finrexiniä. Ehkä kymmenen minuuttia sain heräillä ja sitten käskettiin aamupesulle, jotta kaasot saavat meikata minut ja laittaa hiukseni. Tai noh, kukahan sitä tukkaa tupeerasikaan... Minulle oli myös hankittu niiiiiiiin siisti mekko, tuttua turkoosin sävyä ja ihan sikaihana! Ihana. Ihana. Ihana. Silityspalvelukin tuli kaasojen mukana ;). Vaihtoehtojakin oli tarjolla, minulta kun kysyttiin, että pinkit vai ihonväriset sukkikset. No daaah! PINKIT! Kokonaisuutta kruunaamaan vielä helmikorut omasta helyvarastosta ja skumppapilli. Sitten oltiinkin valmiita lähtöön.






Sain päivän aikana paikasta toiseen opastavia vihjekortteja, teemaväreissä tottakai! Ensimmäisessä vihjeessä käskettiin johdattamaan kaasot sinne, mistä kaikki alkoi. Tämähän luonnollisesti viittasi Otaniemeen. Eli taksi alle ja nokka kohti Teekkarikylää. Siellä minä istuin valkoisen C-mersun takapenkillä hokemassa "siis tää on niin siistii!", enkä uskonut kaasoja, jotka yrittivät väittää, että polttareihin ei osallistu ketään muuta.






Otaniemessä odotti koko polttariporukka pukeutuneena ihanan fiftarihenkisesti ja tyttöjen tekemä ihana aamupala. Oli lämpimiä tuoreita sämpylöitä, juustoja, smotthieta, cakepopseja, hedelmiä ja vaikka mitä. Niin ja tietysti skumppaa! Ja hei, tsekatkaa mikä kattaus! Mistäköhän joku on keksinyt kattaa pöydät pinkillä ja turkoosilla...? :) Aamupalan ohessa esittelin kaikki paikallaolijat toisilleen ja kerroin kaikista jotain hauskoja ja ihania yhteisiä juttuja. Se oli ihana hetki :).

Herätyksestä asti kaasot olivat vihjailleet, että kannattaa vähän juoda sitä skumppaa. Mietin, että mitä hittoa sitä joutuukaan tekemään. Noh, sehän selvisi, kun käteen iskettiin vihjekortti, joka käski laulamaan karaokea. Onneksi ei missään julkisessa tilassa, vältyin mahdollisilta syytteiltä. Karaoke oli järkätty aamupalapaikkaan ja homma ikuistettiin videolle, jota en ehkä koskaan halua nähdä. Laulaminen on niitä asioita, joissa EN TODELLAKAAN ole hyvä. Mutta kun sulho on vähän niinkuin musiikkimiehiä, niin jouduin tottakai hoilaamaan polttareissani.






Heti laulamisen jälkeen sitten ruvetiin toppuuttelemaan, että kannattais ehkä rajoittaa sitä skumpan juontia. Syykin selvisi, kun seuraavaksi suunnattiin Eerikinkadulle Baila Bailaan latinomix-tunnille. Joo, oli aika hikistä hommaa! Kyseistä tuntia varten mulle oli varattu mukaan jumppakengät, mekko ja luojan kiitos myös sporttirintsikat. Ennen tuntia oli vielä hyvä poseerailla iloisena, mutta totuus oli toisenlainen...






Parin ekan bisiin jälkeen meinas tulla ruumis. Ei ehkä paras idea tempasta pulloa skumppaa (tai ehkä vähän enemmänkin...) ja sitten vetästä sykkeitä johonkin taivaaseen, etenkin pikkuflunssassa. No, onneksi joltain fiksulta löytyi vesipullo ja hikipyyhe ja ekan vartin jälkeen pääsin pitämään huilitauon. Huomaattekos muuten tutun tsempparin kuvassa?



















Tunti oli kyllä kokonaisuudessaan ihan sikakiva! Sai sheikata buutia ja keikuttaa bebaa ihan mielin määrin. Hiki tuli eikä tunnin ohjaaja José antanut armoa yhtään. Tais siis joo, kaikki muut pysty kyllä himmailemaan, mutta mun oli turha yrittää mitään sellasta. Pääsin ihan "lähikontaktiinkin" "ihanan" ohjaajan kanssa... Ja meille muille oli tarjolla tervetullut tauko, kun yksi porukasta vetäisi Josén kanssa vähän ammattimaisin ottein jonkun  tanssin, jonka nimeä en muista. Mutta joo, vuosien kokemus näkyi siinä touhussa ja oli kylä kiva katsella, kun joku oikeasti osasi! Sama kaveri on muuten luvannut tehdä häätanssille korografian. Koskakohan sitä muka ehtii harjottelemaan...






Tanssitunnin jälkeen pikaset suihkut ja uudet ehostautumiset ja seuraavalle rastille. Tällä kertaa vihje vei nauttimaan Kokomo Tikibaarin tunnelmasta, ruuasta ja drinksuista. Kokomossa siis syötiin lounasta ja maisteltiin uskomattoman hyviä drinksuja, minä tietty päivän prinsessana pääsin itse tekemään oman juomani. Ja hei, tuli hyvää! Baarimikko vielä tökkäsi drinkkiini "sädetikun", jota mieluummin kutsuisin ehkä liekinheittimeksi...





En ollutkaan koskaan käynyt tuolla Kokomossa, oli kiva käydä uudessa paikassa. Kampaajani ikkunasta sitä olen kyllä kurkkinut, kun on siinä toisella puolella katua... Tosi kiva paikka ja kiva fiilis, ruoka ei ollut mitään wau-foodia, mutta maistuvaa ja hyvää. Tilattiin listalta erilaisia pikkuannoksia, esimerkiksi kampasimpukoita, scampeja ja härkää. 






Polttariporukassa oli mukana eniten teekkareita, yksi ihana lapsuudenystävä oli tullut kaukaa seinäjoelta asti ja Panun sisko oli tietysti myös mukana. Lisäksi oli työkavereita, joiden kanssa jatkoinkin seuraavalle rastille Elegia Day spahan. Elegiassa oli ohjelmassa jalkahoito, mikä oli kyllä ihana juttu hektisen päivän keskellä. Tuli niiiiiiin zen-fiilis heti, kun pääsin ovesta sisään. Ja rentoutumista edisti myös työkaverin repusta löytynyt piccolopullo skumppaa! Rakastan hemmottelua ja kauneushoitoja, tämä oli ehdottomasti yksi päivän ihanimpia juttuja.






Elegian jälkeen sain handuuni viimeisen vihjeen, joka opasti taksiin ja Rastilan leirintäalueelle. Sinne päädyttiin vaiherikkaan matkan jälkeen mm. Panun vanhemmat olivat osallisina siihen, että pääsin oikeaan paikkaan. Monellakos on ollut appivanhemmat mukana polttareissa? ;)

Rastilassa meillä oli kaksi kivaa mökkiä. Oikein kivoja ja siistejä, joskin aurinkoisella säällä hiukan kuumia... Ihan kaikki polttarilistalla olleet eivät päässeet mukaan, mutta terveiset tulivat illan parhaiden kuplien muodossa. Olivat nimittäin lähettäneet minulle pullon shampanjaa. Ihanat! Tuossa kuvassa shampanjapullon kanssa on muuten skumppapilli. Pillin ideana oli, että aina kun halusin lasin täytettä, sain puhaltaa. Sen verran oli riipaiseva ääni, että parin henkäisyn jälkeen porukka huolehti aika hyvin siitä, ettei lasi päässyt päivän aikana tyhjenemään...






Mökillä syötiin fondueta. Tykkään hirmuisesti siitä, että kun ollaan porukalla jossain, niin syödään jotain "yhteisöllistä" ja tämä oli aika nappivalinta ruuaksi mun polttareihin. Ja juustohan ei oo koskaan pahaa :). Aamupalalta tutut kattauskamat oli huolehdittu myös mökille, joten samalla väriteemalla mentiin illallispöydässäkin. Ruokailun lomassa pääsin vastailemaan Panun siskon tekemään Panu-visaan, joka ei kyllä mennyt ihan putkeen. Mulle ei todella ole kerrottu kaikkia noloja faktoja Panun lapsuudesta!






Illallisen jälkeen oli tietty vuorossa peinteinen morsiussauna. Aika pieni sauna oli tarjolla, joten minä istuin siellä pari tuntia ja muu porukka saunoi vuoroissa :). Kaasojen kanssa aloitettiin ja siitä sitten muut... Saunomiseen kuului tietty kaikenlaiset morsiussaunaperinteet, mm. kananmunat, suolat ja jauhot sun muut systeemit. Hihii, hauskaa oli! Ja vihdankin kävin viskasemassa, se jäi katolle poikittain. Kaksosia odotellessa! Pientä hemmottelua oli tarjolla myös saunassa, kun yksi kaveri hieroi hartioita ja kasvonaamionkin sain. Tämä oli kanssa ihana osuus polttareista!






Perinteiden mukaan morsiamen hiukset pitää palmikoida morsiussaunan jälkeen. Minäpäs sain ihan huikeat palmikot! Ja asiaankuuluvan värinen oloasukin oli kaasojen kassiin päätynyt aamulla mun vaatekaapista. Tämän jälkeen iltaa jatkettiin lähinnä skumppaa hörppien ja kaikenlaista jutellen. Minä juttelin vähän syvällisiä Panusta ja muut höpötteli vähän muuta. Erityisen ihanaa oli, kun yksi kaasoista keksi "mistä tykkään Hannassa" -leikin. Oli aika ihanaa kuulla, miten ihana mä oon. Oikeesti oli vähän tippakin linssissä! Nukkumaan mentiin, kun multa ei enää tullut ääntä. Loppui puhuminen siihen ja oli aika nukkumatille!






Aamulla soittelin sitten Panulle, joka tuli hakemaan mua ja lähdettiin kummipojan 2-vuotispäiville. Ihan kuosissa... Onneksi matkalla pääsin Järvenpään Mäkkiin vähän tankkaamaan... Panua odotellessa istuskeltiin terassilla nauttimassa auringosta ja hörppimässä vielä loput skumpat. Porukka lähti vähitellen kotiin ja heihei-halailua oli myös tarjolla. ISO KIITOS vielä kaikille sairaan ihanasta ja hauskasta päivästä! Best day ever!






Itse olen positiivisen yllättynyt siitä, että sisäinen kontrollifriikkini ei jaksanut herätä aamulla, vaan jäi kiltisti kotiin koko päiväksi. Pärjäsin hvyin koko päivän ilman lompakkoa, puhelinta ja kelloa. Tyytyväisenä annoin muiden viedä ja tyydyin itse nauttimaan siitä, miten siistii kaikki oli! Polttareiden jäjiltä oli ääni kateissa muutaman päivän. Vielä tiistainakin oli jännittävää vastata töissä puhelimeen, kun ei tiennyt tuleeko ääntä vai ei... Ääni oli kuulemma vahingossa pakattu rasvaisen fonduepadan ja märän pyyhkeen väliin, onneksi se kuitenkin on nyt jo löytynyt!


This bride is so so happy.




22 kommenttia:

  1. Aivan huikeen kuuloista ja upeita kuvia! Selvästi koko sun polttariporukka on nähnyt hirmuisesti vaivaa polttareiden järkkäämisessä. Oi! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä huikea päivä. Hauska ja ikimuistoinen :)

      Poista
  2. No on kyllä ollut mahtava setti sielläkin ja selkeesti organisoinnin hanskaavat kaasot! Nyt on hyvä mennä naimisiin ja rauhoittua ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, nyt on bailut bailattu. Naimisiin vaan ja sit ei koskaan enää mihinkään radalle ;). Kaasoista pari on kyllä sen verran organisoinu hommia teekkarimaailmassa, ettei yhet polttarit tunnu missään! :D

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Oli juuri niin mahtavaa kuin miltä kuulostaakin.

      Poista
  4. Mahtavan oloiset polttarit! Iloa ja riemua :) Olin itsekin flunssassa omissani ja bollywoodtanssi otti kyllä tosissaan voimille ja hiki valui, onneksi ääni katosi vasta sitten karaoketaksin ja Final Countdownin jälkeen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa aika legendaariselta! Mullahan on selkeästi siis kohtalotoveri.

      Poista
  5. Loistava repäisy arjesta ennen häitä. Ihana polttariporukka sulla! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksi paras juttu oli kyllä se, että itse ei tarvinnut stressata mitään ja sai todellakin vaan nollata ja ottaa rennosti!

      Poista
  6. Aivan mahtavan päivän oli kaasot ja muut sulle järkänneet! :) Voivoi kun ne omatkin polttarit jo tulisi :D

    VastaaPoista
  7. Ihanan päivän olet saanut viettää :)!

    VastaaPoista
  8. Mielettömältä kuulostaa! Alkaa vaan jänskättää, mitäköhän oma kaaso onkaan keksinyt mun päänmenoksi.. :) Onneksi armon aikaa on vielä pari viikkoa..

    VastaaPoista
  9. Pointsit sun polttariporukalle! Upeeta!

    VastaaPoista
  10. Ihanat polttarit! Parasta on just tuo, että kaikki sopii morsiamen tyyliin :) Täälläkin jännätään omia polttareita, pari - kolme kk vielä armonaikaa niihin. Odotan kyllä niin innolla, kun tiedän, että siitäkin tulee best day ever!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sillä ei ole niin väliä, että onko polttariohjelmassa juuri niitä samoja juttuja kuin muilla. Pääasia, että polttarit on morsiamen näköiset!

      Poista

Ilahdun kommentistasi!