10.4.2013

Making of hääkutsut

Esittelin kutsun teille aikaisemmin jo postauksessa, jonka olin ajastanut teille loman ajaksi, mutta valotan hiukkasen enemmän nyt sitä, miten kutsuista tuli sellaiset kuin tuli.

Ihan aluksi meikkis oli käsistään kätevänä ihmisenä sitä mieltä, että meidän kutsut tulee olemaan sellasta huolella ja hartaudella askarreltuja itte-tein-malliston luomuksia. Ei siis mitään painotaloja tai muita, vaan paperitarpeita, liimaa, printteri yms. Noh, sitten internetin hääideaviidakossa pyörittyäni rupesi houkuttelemaan painetut kutsut, mutta halusin kuitenkin niihin myös jotain omien käsien jälkiä. Lopulta ideat jalostuivat siis painatettuihin kortteihin, jotka kääräistiin täällä blogimaailmassa nyt niiiiiiiin in oleviin kakkupapereihin. Eli superpersoonallista taas kerran, eikö vain? (Vähintään yhtä persoonallista kuin karkkibuffa, vintagehenkiset jutut, Photo Booth jne. jne. Mutta hei, mun puvussa EI oo tylliä eikä pitsiä ;)





Kihlakuvausten yhteydessä otettiin siis kuvia, joita hyödynnettiin kutsussa. (Joku näppärä lukija saattaakin ehkä havaita, että näissä kutsuun päätyneissä kuvissa ja kihlakuvissa on jotain pientä eroa...) Tykkään itse ihan hirmuisesti tuosta Tahdomme-kuvasta, siinä on kovin jotain hauskaa. Kutsut painatettiin lopulta pähkimisen jälkeen helmiäispaperille, joka oli tosi kiva vaihtoehto, joskin hieman hintavampi. Helmiäinen teki kutsusta jollain tavalla paljon pehmeämmän kuin normaali mattavalkoinen kartonki.






Korttien toisella puolella oli siis kuvia meistä ja toisella sitten tekstiä. Yhdessä kortissa oli kartta, joka on musta ihan huikeen siisti! Karttafiksatoitunut minä heittää sisäisiä kärrynpyöriä joka kerta tuon kartan nähdessään. Korttien suunittelusta iso kiitos meidän kuvaajalle Jori Heinoselle, joka toimii myös meidän hovigraafikona. Teksteihin HannaPanu ja Hääinfo etsittiin aika pitkään sopivaa fonttia internetin ihmeellisestä maailmasta, mutta mikään ei oikein toiminut. Aikamme siinä pähkittiin, kunnes lopulta otin käteen valkoisen paperin ja mustan tussin ja lopputuloksen näette tuossa. Eli siis painotuotteessakin on mukana kätteni jälki :).






Kortit laitettiin siis pinoon ja ympärille käärittiin kakkupaperi, josta ylimääräiset päät nipsaistiin saksilla pois. Lisäksi sitaistiin pakettia kiinni pitämään kolmen väristä paperinarua, teeman mukaisissa väreissä tottakai, ja kirsikkana kakun päälle pinkki lappunen, johon kirjoitin "Sinä vain, sinä vain". Kuka arvaa, miksi juuri tuo teksti? Arvaajalle palkinnoksi hyvä mieli ;). Oli muuten yllättävän työlästä tämä kutsujen kokoaminen ja siinä sainkin apua ihanalta ystävältäni O:lta, joka on ilmoittanut, että häntä saa nakittaa yhtä paljon kuin kaasoja. (Niin että O, joku orjatyöilta taas luvassa lauantaina, vieläkö uskallat tulla meille? Hih.)






Itse kutsuissa hallitsevana värinä oli tuo pnkki/fuksia, joten kuoriin valikoitui sitten tuo vedenvihreä, tai olisiko enemmänkin minttu kuitenkin tämä sävy? Ja lisää kakkupaperia kehiin myös! Osoitteet kirjoitin fuksialla ja postimerkeiksi valikoitui ihanan kirjavat ja ihanat sydämiä täynnä olevat merkit. Voin kertoa myös, että kakkupaperin liimaaminen kirjekuoriin ei ollut ihan nopein juttu!

Pari sanaa vielä kutsujen painatuksesta. Meillä painopaikaksi valikoitui @Digi, joka sijaitsee ihan Lintsin kulmilla siinä Helsingin urheilutalon lähellä. Painossa palvelu oli nopeaa, koevedokset sai todella pikaisesti ja itse painatuskin vei vain pari päivää. Hyvää palvelua ja hyvää jälkeä, ei mitään negatiivista sanottavaa. Yhteydenpito sähköpostilla oli nopeaa ja vaivatonta, vieläpä soittivat perään kyselläkseen selvennyksiä juttuihin juuri ennen painatusta. Kortteja meni tilaukseen yhteensä 200 ja hintaa kaksipuolisella väripainatuksella tuli noin 180 euroa. Kun lasketaan mukaan kakkupaperit, narut ja kuoret, niin kokonaishinta sadalle kutsulle oli ehkä noin 220 euroa plus postimerkit.

Lopputulokseen olen tosi tyytyväinen, isot kiitokset kutsujen suunnittelusta ja kuvista vielä erityisesti Jorille! Kivaa kutsuissa on erityisesti se, että lopputulos henkii mielestäni sitä, millaiset juhlat on luvassa. Tyylikkäät, mutta hyvin rennot ja kuplivan iloiset.


P.S. Pakko jakaa teidän kanssa ihan paras ilmottautumisviesti: "Mikä onni onkaan, että vielä tuoksuu romantiikan henki Otaniemen illoissa! Liikuttuneena hääkutsun järisyttävästä värimaailmasta ja käsityön ikiaikaisesta herkkyydestä tunnen pakottavaa tarvetta vastata tähän mitä painokkaimmin: Kiitos kutsusta. Tottakai tulemme. Ja syömme mitä rahvaalle tarjotaan."


17 kommenttia:

  1. Mä heti katsoin, että näyttää niin kovin tussin jäljeltä nuo teidän nimet. Enkä siis ollut väärässä. Ehdottomasti hienoin yksityiskohta teidän muutenkin tyylikkäissä kutsuissa :)
    Ja tykkään niin hyvästä mielestä, että veikkaan Stellan biisillä olevan jotain osuutta lappusten tekstiin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ainakin lukijat yhdistävät tuon Stellaan. Yksi kaveri yhdisti Tauskiin... :)

      Poista
  2. Noin on kyllä niin upeet kutsut :)
    Ja stellahan se ;)

    VastaaPoista
  3. Upeat kutsut! Ja itsekin tykkään tuosta kartasta ihan hurjasti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin tuo kartta on minusta se paras osa. Opintosuunnan valinnan myötä minuun on iskenyt karttarakkaus, ja vakavampana tautina viekä suunnistusintokin...

      Poista
  4. Ihania ja miten oletkaan nähyt vaivaa viimeistelyssä. Niin kaunista :)!

    VastaaPoista
  5. Tuo viimeistely kyllä kruunaa tuon setin, ihanan raikkaat värit yhdessä! Tosi hieno kokonaisuus tuli :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli kyllä ihan meidän (tai ainakin mun :) näköiset.

      Poista
  6. Ihanat on kyllä!
    Millä liimasit kakkupaperin, ihan tavallisella paperiliimallako? :)
    Ite just pähkäilen mikä olis järkevin tapa liimata kakkupaperia kutsuihin (ja kuoriin jos jaksan :D).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. IHan tavallisella paperiliimalla, sellaisella puikolla. Oli helpompaa ja näppärämpää laittaa liima suoraan kuoreen ja siihen sitten kakkupaperi päälle. Tarvittaessa voi sitten vähän korjailla reunoja... Jos tekee toisinpäin, tarttuu se kakkupaperi helposti siihen liimapuikkoon ja repeilee. Ja muilla kokeilemillani liimoilla taas kakkupaperi kostui liikaa.

      Poista
  7. Teidän kutsut näyttävät ihanilta! Kauniit värit ja ah, Stella <3
    Tuo kakkupaperin hyötykäyttö on suunnitelmissa täälläkin ainakin tällä hetkellä - saa nähdä, mikä on tilanne sitten, kun kutsujen väsäämisen aika oikeasti tulee eteen. :)

    VastaaPoista
  8. Saanko kysyä minkä kokoista kakkupaperia olet käyttänyt kutsujen teossa? Todella kaunilta näyttävät! :)

    VastaaPoista

Ilahdun kommentistasi!