10.12.2013

Kenian matkailua, part 1

Löysin viimeinkin aikaa aloittaa matkapostaukset ihan kunnolla. Jotenkin kamalan kiireistä on tämä ihmisen elämä, aikaa vie esimerkiksi auton hankinta. Kamalan vaikeita päätöksiä täytyy ihmisen elämässä tehdä! Mutta mennäänpäs asiaan ja aloitetaan postailu aiheesta Kenia. Jos olet itse menossa Keniaan, kannattaa erityisesti tsekata postauksen lopusta löytyvä tiivistelmä matkavinkeistä :).

Alkuun voisin sanoa, että heti ensimmäinen vuorokausi Keniassa todisti sen, ettei Strömsö ole päiväntasaajan eteläpuolella. Matka kotoa kentälle sujui "ihanan" aamuyön herätyksen jälkeen oikein kivasti eikä lentojenkaan kanssa ollut mitään ongelmaa. Air France tarjosi Amsterdamin ja Nairobin välillä mielenkiintoisia leffoja katsottavaksi, itse kulutin viihdetarjontaa kolmen elokuvan verran. Mutta kun pääsimme Nairobiin, ei sitten mennytkään enää ihan niin hyvin. Ensimmäisenä jumituimme passintarkastuksen viisumijonoon, jossa olimme jotakuinkin jonon viimeisinä. Koneessa jaettiin jotain lappuja täytettäväksi maahan saapumista varten, mutta nepäs eivät riittäneetkään, vaan lisäksi piti täyttää joku viisumihakemus, josta meillä ei ennakkoon olisi ollut tietoa, jos en olisi sattunut tuota infoa jostain netin syövereistä bongaamaan etukäteen. Eipä siinä muuten mitään, mutta kyseinen viisumi piti maksaa käteisellä ja olisimmepa olleet aika kusessa, jos käteistä ei olisi ollut. Sinänsä on tietysti aina järkevää ottaa jonkinverran käteistä matkalle, mutta jos on ostanut paketin, johon kuuluu käytännössä kaikki, ei tule mieleen kantaa mukana kovin suurta setelitukkua. Onneksi meiltä löytyi sekä dollareita että euroja, jotka molemmat olivat viisumin hankintaan varsin kelpaavaa valuuttaa. Viisumin hinta ilmeisesti vähän vaihtelee, meillä se oli 50 dollaria tai 40 euroa.

Kun lopulta pääsimme passintarkastuksesta läpi pyörivät laukkumme odottamassa meitä hihnalla. Tavarat olivat siis löytäneet sinne minne mekin, mutta toinen laukku oli ottanut aika pahaa osumaa ja kovakuoriseen laukkuun oli ilmestynyt melkoinen halkeama... Kun pääsimme laukkujen kanssa ulko-ovelle saakka, löysimme aika näppärästi miehen, joka piteli sukunimellämme varustettua kylttiä. Kaveri tuumasi, että oli jo luullut, ettemme tulekaan. Onneksi ei sentään ollut pois lähtenyt, koska ei meillä olisi ollut hänelle mitään puhelinnumeroa!






Perillä hotellilla kävimme pikaisesti kävelyllä hotellialueella ja menimme nukkumaan. Siinä vaiheessa kello olikin jo puolen yön paikkeilla ja tiedossa oli herätys siinä kuuden aikaan. Aamulla menimme aamupalalle 6.30 ja matkaan kuskimme kanssa pääsimme noin kahdeksalta. Meillä kävi loistava tuuri, koska ei ollut sesonkiaika, saimme käyttöömme koko jeepin ilman muita turisteja. Meillä oli siis ihan oma privakuski, mikä oli aika mahtavaa!

Matka-ajaksi Nairobista Masai Maran luonnonpuistoon meille oli ilmoitettu noin viisi tuntia, mutta totuus oli toisenlainen... Noin tunti Nairobista lähdön jälkeen ennen yhdeksän kilometrin pituista enemmän ja vähemmän jyrkkää alamäkeä kuskimme totesi jarrujen olevan rikki. Nice! Jouduimme odottamaan korjausapua melkein pari tuntia melko lailla keskellä ei mitään. Lähellä oli ainoastaan näköalapaikka, jossa oli jonkinlaisia turistikrääsäkojuja, mutta ei mitään muuta. Toisaalta oli aika kiva nauttia auringosta ja jutella kojun tyyppien kanssa, he kertoilivat meille Keniasta ja kyselivät paljon myös Suomesta. Ei taidettu näyttää siinä vaiheessa maailman rakastuneimmalta parilta, kun luulivat meitä sisaruksiksi ;). Huonoja asiakkaitakin oltiin, kun ostettiin vain yksi coca cola puoliksi... Kun vihdoin päästiin jatkamaan matkaa, kertoi kuski, että meidän pitää vielä pysähtyä vaihtamaan joku osa autoon, kunhan päästään koko mäki alas. Korjaamon pihassa odoteltiin vielä ainakin tunti, oli melko tukalaa istuskella kuumassa autossa odottelemassa korjaustöiden valmistumista... Onneksi oli mukana iso kasa kirjoja ja lehtiä viihdykkeeksi!










Matkaa jatkettiin kohti Masai Maraa noin kolme tuntia aikataulusta jäljessä. Tässä vaiheessa oli aika selvää, että päivän safariajelut taitavat jäädä välistä... Mutta jokin toivonkipinä vielä oli siitä, että voitaisiin ehtiä näkemään jotain eläimiä. No, loppukin toivo hiipui siinä vaiheessa, kun Narokin kaupungin kohdalla jumituimme ruuhkaan. Ruuhkan syyksi osoittautui mielenosoitus. Kun siinä aikamme oltiin jumitettu, lähti kuskimme tutkailemaan tilannetta, oli aikamoista istua kaaoksen keskellä ovet lukittuna tietämättä yhtään, mitä tulee tapahtumaan ja miten pitkään joudumme jumissa olemaan. Siinäkin taisi vierähtää taas pari tuntia, en jaksa enää edes muistaa, miten kauan aikaa tuhlaantui. Tässä vaiheessa oli erittäin selvää, ettei eläimiä tulla sinä päivänä näkemään, vaikka ohjelmassa piti olla kolmisen tuntia ajelua luonnonpuistossa...






Matkan viimeinen este ei suinkaan ollut vielä ylitetty siinä vaiheessa, kun pääsimme mielenosoitusruuhkasta jatkamaan matkaa. Kuski oli jo aamulla varoitellut, että noin kolmannes tai neljännes matkasta on hyvin huonoa tietä. Itse asiassa tie oli niin huonoa, että porukka ajoi ennemmin tien sivussa! Tuntui, että siinä ryskytksessä lähtee paikatkin hampaista, ja autosta tippuu nekin osat, jotka jollain ihmeen kaupalla vielä on kiinni. Jokaiselle safarimatkalaiselle suosittelen ehdottomasti sporttirintsikoita, mitä tukevammat, sen paremmat. Arvatkaa oliko mulla?






Kuuden aikaan illalla olimme hotellilla. Siihen mennessä päivän ainoa ateria oli ollut aamupala lähes 12 tuntia aikaisemmin. Vessassa ei oltu käyty, juotu oli pelkkää vettä lukuunottamatta sitä yhtä cokispulloa... Eikös olekin aika unelma honeymoonin alku? Mutta ilta olikin sitten paljon parempi! Olimme käytännössä hotellin ainoat asiakkaat ja henkilökunta oli aivan ihanaa! Saimme juomaa ja ruokaa heti saavuttuamme, kokki tuli jopa ihan henkilökohtaisesti juttelemaan siitä, mitä haluaisimme syödä. Ensimmäinen hotellimme oli telttahotelli nimeltä Sekenani Camp, hotellia voimme ehdottomasti suositella kyllä kaikille! Vaikea kuvailla sitä tunnelmaa, joka hotellissa oli, mutta matkan vastoinkäymiset ja muut pienet murheet unohtuivat täysin hotellin seesteisessä ilmapiirissä! Hotelli oli ympäristöarvoista huolehtiva, joten jokaiselle niistä kiinnostuneille oikein passeli valinta. Kaikki kasviksetkin kasvatettiin omassa puutarhassa, johon pääsimme myös vierailumme aikana ihastelemaan kaikkea tuoreutta ja vehreyttä. Hotellihuoneemme eli telttamme partsilta oli mahtavat näkymät, pelkkää vehreyttä joka suuntaan. Teltta oli muutenkin aika tunnelmallinen, joskin yöllä vähän viileä. Viileyttä karkoittamaan saimme iltaisin kuumavesipullot, jotka oli toimitettu peiton alle meitä odottamaan illallisen aikana. Öisin oli hauska kuunnella luonnon ääniä, kuten lintuja ja katolla juoksevia apinoita sekä sateen ropinaa.















Hotelliin saavuttuamme siis söimme ja joimme hiukan, sitten menimme huoneeseen, eli siis telttaan ja kävimme suihkussa ja sen sellaista. Kävimme vielä myös illallisella ja nautiskelimme samalla hiukan myös iltanuotiosta. Hotellissa piti pimeän tultua liikkua vartijan saattamana, sillä olimme ihan luonnon keskellä ja vartijat olivat turvana villieläimien varalle. Päivä oli sen verran rankka, että uni tuli melkoisen aikaisin, mikä oli hyvä juttu, koska aamulla oli aikainen herätys.








Hyvin nukutun yön jälkeen olikin vuorossa sitten tukeva aamiainen ja ensimmäinen päivä varsinaisesti safarilla. Päivä alkoi sillä, että aamiaiselta tullessamme rappustemme juuressa oli seepra, joka söi siinä ruohoa melko lailla meistä välittämättä.  Koska edellinen päivä meni miten meni otimme mukaan pakatut lounaat, jotta meidän ei tarvinnut tuhlata aikaa hotellille palaamiseen. Ajoaika yhteen suuntaan oli kuitenkin ainakin kolme varttia.







Edellisen päivän vastoinkäymiset korvautuivat kyllä aika hyvin huikealla päivän alulla. Parissa tunnissa olimme nähneet ns. big fivesta neljä eläintä, eli leopardin, norsun, puhvelin ja leijonan. Ainoastaan sarvikuono jäi näkemättä, sitä emme nähneet koko reissulla. Yleensä safarilla joutuu kurvailemaan useamman tunnin, jopa useamman päivän nähdäkseen niin paljon eläimiä kuin me näimme. Oppaamme mukaan etenkin leopardi näkyy tosi harvoin, eikä urosleijoniakaan näe niin usein kuin naaraita. Leopardin bongasimme puusta päiväunilta ja näimme myös urosleijonan ja vieläpä syövän puhvelia! Päivän kohokohta oli ehdottomasti se, kun leijonat ruokailivat parin metrin päässä automme nokasta, eikä muuten välittänyt meistä yhtään. Ensin oppaamme bongasi leijonan melko kaukana tiestä, sitten leijona lähti raahaamaan ateriaan meitä kohti ja pysähtyi tyytyväisenä ruokailemaan ihan automme viereen. Kun uros oli saanut vatsansa täyteen, oli vuoron vaihto ja tilalle tuli naarasleijona jatkamaan ruokahetkeä. Vieressä oli järjetön parvi korppikotkia odottamassa, että leijonat hylkäävät ateriansa ja korppikotkat pääsevät nyhtämään herkkuja jämistä.


























Onneksi näimme aamulla niin paljon eläimiä, sillä iltapäivällä rupesi satamaan. Sateella ei safarilla pysty oikein ajelemaan, kun maa menee etenkin Masai Marassa niin liejuiseksi. Lisäksi kuskimme, joka oli myös oppaamme, tuli kipeäksi eikä olisi jaksanut enempää varmaan edes ajaa. Edellä mainittujen neljän eläimen lisäksi näimme seeproja, kirahvin, erilaisia antilooppeja ja gaselleja, villisikoja, strutseja, monenlaisia lintuja, hyeenan sun muuta mukavaa. Hotellille palattuamme lueskelimme kirjoja ja otimme melko lailla rennosti, koska sateella ei juuri muuta tekemistä ollut. Kuluihan se aika niinkin :). Maistuva illallnen ja peri lasia viiniä auttoivat nukahtamaan aikaisin, seuraavana aamuna heräilimme pirteinä jatkamaan matkaa kohti Lake Naivashaa, siitä postaankin sitten seuraavaksi.




VINKIT KENIAAN MATKUSTAVILLE:


  1. Selvitä rokotustarpeet hyvissä ajoin ennen matkaa, rokotuksesta riippuen jopa useampi kuukausi etukäteen pitää ottaa piikki. Rokotussuositukset voi tsekata esim. osoitteesta www.rokote.fi.
  2. Huolehdi malarialääkitys kuntoon.
  3. Varaa mukaasi riittävästi käteistä viisumia varten. Täytä varmuudeksi passintarkastusjonossa seisoessasi kaikki mahdolliset lomakkeet... Huolehdi myös siitä, että sinulla on kynä mukana!
  4. Selvitä ennen suomesta lähtöä, kenen pitäisi olla sinua vastassa kentällä, jos matkatoimisto on kuljetuksen järjestänyt. Itse tajusimme vasta lenolla, ettei meillä ollut ko. tietoa.
  5. Automatkoille kannattaa pukea sporttirintsikat, etenkin jos olet yhtään rintavaa sorttia! Jos kärsit selkävaivoista tai olet iäkkäämpi, harkitse vakavasti lentämistä pienkoneella luonnonpuistoon saakka.
  6. Varaa automatkalle mukaan lukemista yms. yllättävien tilanteiden varalle.
  7. Safarille kannattaa varustautua mahdollisimman hyvällä kuvauskalustolla ja kiikareilla. Oppaat kertovat mielellään eläimistä ja muista asioista, kun vain kyselee rohkeasti.
  8. Keniassa puhutaan yleisesti englantia, mikä on turistin kannalta kiva juttu.
  9. Keniassa on tippauskulttuuri, varaa siis sitä varten paikallista valuuttaa.


P.S. Joko osallistuit Tuhkimotarinan arvontaan? Kannattaa! Klikkaa tästä!

11 kommenttia:

  1. ZEEPLOJA <3 Mie niiin sanon Petrille että lähdetään Keniaan kattoon villieläimiä! Matkakuume nousi taas sataan tuhanteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seeprat oli kyllä ihania! Ne on niin söpöjä ja nättejä!

      Poista
  2. No huh miten huikeita eläinbongauksia! Mun täytyy sanoa, että Afrikka ei ole ollut oikeastaan koskaan mun matkustuslistalla ykkösenä, mutta tällaisten kuvien jälkeen sitä alkaa miettimään että onhan tonnekin nyt päästävä! Harmi ettei reissun alku mennyt ihan niinkuin unelmissa, mutta sepäs se onkin näiden reissujen jännitys, kun ei ikinä voi tietää mitä seuraavaksi tapahtuu... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, meidän reissulla ei todellakaan voinut tietää mitä tapahtuu... :D Kenia oli yllättävän jees ja noi eläimet aika huikeita!

      Poista
  3. Vitsit mitä kuvia! Kyllä näitä kelpaa katsella näin joulukuussa +4 mittarissa ja pimmeetä on. Mahtavia reissukuvia ja lisää odotellessa! Nälkä tunnetusti kasvaa syödessä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääpä yrittää vaikka huomenna tehdä seuraava Kenia-postaus :).

      Poista
  4. Minä niiiiin kävin Ruudusta penkomassa sen klipin, jonk ehdit piilottaa täältä. Hyvä Hanna! Ihmekös onkin vähän kiirettä pukannut. ;) Ja onnea firman nimestä, oli pakko sitäkin vähän googlettaa nettisivujen toivossa. Heti kun saat sellaiset valmiiksi, linkittelen ne blogiini. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, se piti vielä laittaa piiloon, mutta eiköhän kohta ala kaikille muillekin olla selvää... :) Nettisivut ob tässä työn alla, mutta oli pakko tehdä tuo dippa alta pois, ei se muuten olisi tullut koskaan valmiiksi!

      Poista
  5. Tulee aika lailla mieleen oma safarikokemukseni Etelä-Afrikan Krugerin kansallispuistosta. Meillä oli aikaa tasan yksi päivä safarille siellä muun ohjelman takia. Tämä kannatti kuitenkin, sillä meillä oli teidän kaltainen tuuri eli bongasimme koko big fiven kyseisen päivän aikana ja näimme paljon muutakin.

    VastaaPoista
  6. Näinkö eilen tv:ssä oikein?? Ihan kuin olisit ollut tammikuussa alkavan uuden master chefin mainoksessa? :) Terv. Eräs ihanaa blogiasi anonyyminä seurannut morsian

    VastaaPoista

Ilahdun kommentistasi!