20.5.2013

Koruista rakkaimmat






Viikonloppuna tuli mieleen, että enpäs ole koskaan kuvannut kihlasormuksiamme kunnolla, joten räpsyttelin ohi mennen parit otokset. Ajattelin näiden otosten myötä esitellä teille meidän rakkaimmat korumme nyt ihan omassa postauksessaan.

Meillä ei siis ollut mitään selkeää ajatusta siitä, millaiset sormukset hankitaan. Kierreltiin kultaliikkeitä ja päädyttiin siihen, että molemmat meistä valitsevat sellaisen sormuksen mistä tykkäävät, ei yritetty hankkia toisiinsa sopivia sormuksia. Panu päätyi myös kihloja pohdittaessa siihen, että ei halua erillistä vihkiä ja valitsi kihlakseen leveämmän ja näyttävämmän sormuksen. Minä taas halusin dimangeja, mutta melko hillitysti. Jos siis 12 timanttia on jollain mittakaavalla hillittyä...

Lopulta Panu valikoi itselleen Kalevalan mallistosta Kaisla-nimisen sormuksen keltakultaisena ja minä Kultajousen Diamanti-mallistosta timanttisormuksen, jossa kivet on istutettu kanavaan. Kihlasormuksesta on ehtinyt tässä matkan varrella tulla todella rakas koru, ja ihan kohta se saakin jo rinnalleen ihanan vihkisormukseni.






Huomenna menen viemään rakkaat kihlamme kiillotukseen / rodinointiin ja kaiverrukseen kultasepälle. Meillä sormuksiin tulee lause "Sittenhän meitä on kaksi." ja tietysti nuo tärkeät päivämäärät. Onpas outo ajatus, että nyt pitäisi sitten olla reilu pari viikkoa ilman rinkulaa vasemmassa nimettömässä... Ehkä tästä kuitenkin selvitään :).


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahdun kommentistasi!